Eli siis. Oon pieni Lappeenrannan maaseudulla asusteleva tytönpallero. Eniten tääällä maalla tykkään hienoista maisemista (wannabe luonnonlapsi) ja siitä, kun voi vapaasti hillua pihalla ilman, että aiheuttaa sen kummempaa hämminkiä naapureille. Iso piha on myös isoa plussaa! Vihaan kuitenkin sitä, että täältä ei pääse omin avuin kaupunkiin, paitsi sitten kun mopokortin saan itelleni hankittua.
Ikää on siunaantunu jopa 15 vuotta, joten oonha mie jo aika iso tyttö! Sairastan diabetestä, toiselta nimeltään sokeritautia, mikä siis tarkottaa, ettei haima toimi ja tuota insuliinia, joten sitä pitää sinne hoitaa jollain muulla tavalla. Itelläni on käytössä insuliinipumppu, joka pumppaa insuliinin miun sisälle automaattisesti.
Lauritsalassa vietän kaikki arkipäiväni, koulun merkeissä. En mie ihan niin hullu ole, et vapaasta tahdostani siellä liikuskelisin, sillä miusta Lauritsalahoodsit on aika karuja ja röökipappojen & juoppomammojen asuttamaa seutua. Kyl sinne mahtuu myös ihan järkeviäkin ihmisiä, mutta heitä on harvassa. Hypätääpäs röökiläisten yli takas koulujuttuihi! Menen C-luokalle tänä vuonna, joten viimosta vuotta peruskoulussa viedään. Miun lempiaineet koulussa ovat maantieto, ranska ja historia, joten harmittaa, ettei ysillä oo historiaa, vaan yhteiskuntaoppi. Mut mistäs sitä tietää, jos siitä tuleekin sitten lempiaine. Matikka ja koululiikka ei oikeen houkuttele miuta. Kaikissa aineissa pärjään kuitenkin ihan sopivasti. Pari kymppiä tokarista löytyy, mutten kuitenkaan kuulu tähtioppilaskaartiin. Nyyh.
Omaan tyhmät, maantienväriset hiukset, ja siniharmaat silmät. Pituuttakin on melkoisesti (noin 177 cm), mutta haluaisin silti olla pitempi! Luonteeltani olen aika kiltti. Vanhemmat sanovat, että liiankin kiltti, mutta ota heistä sitten selvää! Olen myös huumorintajuinen ja tykkään vitsailla, mutten sitten tosiaan tiedä, onko joku toinen samaa mieltä kanssani tästä huumorintajusta. Sekun on aika omaleimaista ja mustahkoa. Enempää en ala luonteenpiirteitäni listaamaan, te lukijat ja muut saatte sitten päätellä ne, että mielenkiinto säilyy. Ja muuten, perheeseeni kuuluu miun lisäksi kolme henkilöä + kaksi maailman ihaninta kissaa, Ninni ja Täplä. Tällain pai tö vei.
Harrastan yleisurheilua, mutta tällä hetkellä se ei oikeen innosta miuta. Harkkoja ois lähes päivittäin, mut en kyllä kaikissa käy, mutta korkeintaan 2-4 gånger i veckan. En mie kyllä mikään hyväkään ole, missään lajissa. Toisissa keskiverto, toisissa taas... Sanoinkuvaamattoman huono. Eniten tykkään hyppylajeista, pituudesta ja kolmiloikasta, koska miulla on pitkät raajat, joista on apua. Ei ne kyl mitenkään miuta auta, tai en niitä osaa käyttää, koska n. 20 cm lyhyemmätkin (esim. nää miun blogikamut) hyppää suunnilleen metrin miuta pitemmälle, joten voitte vaan arvata, kuinka kyrsiintyny mie oon aina viemää sen jumbosijan. Aitajuoksu, heittolajit ja pitkätmatkat taas on ne miun kaikist heikkoakin heikommat lajit. Pää menee poikki vaa ajattelemalla, et mie kirmaan aioja, koska oon aika kova kompastelemaan ja telomaan itteäni.
 |
| Minttu 9 v. |
Tykkään valokuvaamisesta ja näytteleminen ja laulaminenkin on tosi kivaa. Sitä kyl harjotan vaa omissa oloissa, monista syistä. Esim. kauheen moni ei tykkää varikset rääkymisestä, joten pidän suuni supussa julkisilla paikoilla, yleensä. Näyttelemisessä on kivaa se, että voi olla joku muu, kuin oikeassa elämässä on. Voit näytellä vaikka 55-vuotiasta keski-iän kriisissä rypevää miestä, jos haluat! Joskus vaan on kivaa kuvitella olevansa jotakin suurempaa ja parempaa, kuin todellisuudessa edes on. Ja sitten on vielä valokuvaus. Ah. On hauskaa, kun pääsee ikuistamaan tapahtumia, ja räpsimään kuvia pilvistä, kukista, toisista ihmisistä, vedestä ja lähes kaikesta. On kivaa, kun voi myös lavastaa vaikkapa kiviä, ja sitten RÄPS. Se on ikuistettu. Kamera on jotenkin niin hieno vimstaakkeli! Itelläni on Nikon D5100 -kamera. Mielestäni se on miulle just sopiva ja tykkään siitä tosi paljon!
Piän myös tosi paljon lukemisesta, ja paras kirjasarja, jonka olen tähän mennessä koskaan lukenut, on Nälkäpeli. Tätä kyseistä kirjasarjaa on kiva lukea, koska teksti on sujuvaa, ja mielenkiintosta, elilukemisesta tulee melkein kun pakko mielle, koska on pakko vaan jäädä lukemaan, kunnes joku tulee riuhtomaan kirjan irti käsistä. Nälkäpeli on myös tosi... ahdistavaa luettavaa, koska ihmisiä kuolee, ja heidän pitää tappaa toisiaan, ja kokoajan kirjan päähenkilökkä on jotakin vaikeuksia käsiteltävänä ystäviensä, tai joidenkin muiden kanssa.
En tykkää kauheesti tositarinoihin perustavista kirjoista. Eniten tykkään lueskella fiktioita ja fantasioita, koska niissä ihmiset pystyy lentämään, ja elämä on erilaista kun oikeessa elämässä. Pääsee hyvin irtautumaan todellisuudesta, samalla tavalla kuin näyttelemisen aikana. En kuiteskaan (mielestäni) ole sellanen ihminen, joka vaan elelee omassa pikku maailmassaan, kaukana toisista. Joskus on silti ihan hyvä, että pystyy matkustamaan pois todellisuudesta.
Musiikkimaultani oon aika kaikkiruokanen. Miulle kelpaa niin suomalaiset kipaleet kuin myös englantilaiset jumputukset. Tällä hetkellä miun lempipändi on Neon Trees. Ihmeellista, että miulla ees on jonkinlainen lempiyhtye, sillä viimeinen muisto jostain lempilaulajasta on Maija Vilkkumaa, alaluokalta. Neon Trees soittaa rentoa ja menevää musiikkia, jonka tahdissa on hyvä vähän irrotella. Tää auttaa miuta lentelemään miun ikiomiin satumaihin. Hihi.
Haluan viel ilmottaa, et nää ihanaiset tyttöset, jotka kirjottaa tätä blogia miun kanssa, ovat ihan täyttä kultaa! En olis voinu toivoa parempia kamuja, kun noi. Ne vaan aina kestää miuta, olin sitte millane tahansa. Nää ne vasta on niitä oikeiden kavereitten ruumiillistumia! ♥
Eipä miussa taida mitään muuta tärkeetä olla. Lisäillään sitten, jos tarvitsee tai joku välttämättä vaatii!
♥: Minttu
Ps. Olen sekopää.
